Kaikenmaailman matkani: Budvasta Cavtatiin

Budvan rantaa, taustalla vanhakaupunki

No niin, lauantaina oli aika siirtyä kolmanteen ja viimeiseen lomakohteeseen. Kummasti sitä muuten tottuu purkamiseen ja pakkaamiseen, ja onneksi tavaraa ei ihan hirveästi ollutkaan mukana. Itse tykkään kuitenkin purkaa tavarat kaappeihin, vaikka majoitusaika olisi lyhytkin.

Budvasta vielä pari sanaa;

Paikan ravintolatarjonta ei meitä oikein vakuuttanut. Luultavasti huonoa tuuria. Ensimmäisenä iltana mieli teki italialaista, mutta vanhankaupungin Spaghetti-ravintola ei kyllä tarjoillut mitään erityisen kulinaarisia elämyksiä. Alkupalaksi tilatut bruschetat olivat niin kovia, että ne aiheuttivat kysymyksen, kumpi kestää; leipä vai hampaat. :)

Budvan satamaa aikaisin aamulla

Toisena iltana päätimme ruokailla rantakadun varrelta ja ihailla Budvan satamaa. Ravintoloita onkin tarjolla ihan vieri vieressä ja melkein uskon, että ruoka on suht samantasoista ja -hintaista niissä kaikissa. Ravintola Olimp tarjosi oikein maukasta kalaa, joka oli ensin grillattu ja sen jälkeen kypsennetty hetki vielä uunissa leivinpaperin sisällä yhdessä vihannesten kanssa. Paikallinen rosé-viini oli muuten hyvää ja sopi useimpien ruokien kylkeen.

Ravintola Olimpin kala-annos

Näkymä Olimp-ravintolasta

Ihailimme, kun kuu nousi vuorten takaa. Hetkessä se oli noussut piilostaan korkealle taivaalle.

Ravintola Olimp Budvassa

Ilta pimeni nopeasti

A niin, Juice Bar Budvan vanhassakaupungissa ansaitsee ehdottomasti erikoismaininnan! Istuuduimme sen pöytään aikomuksenamme nauttia lounasta emmekä pettyneet! Ravintola tarjoaa nimestään huolimatta mm. salaatteja ja sandwichejä. Ruokalista mainostaa kaiken olevan itsetehtyä, ja se on kyllä helppo uskoa. Sekä ceasarsalaatti että sen mukana tarjottu aurinkokuivattutomaattileipä olivat todella herkullisia! Samaisesta leivästä oli valmistettu myös paikan nimikkoleipä, Juice bar club eikä sekään pettänyt tuoreudellaan tai maullaan.

Matka jatkui siis takaisin Kroatiaan. Kilometrejä taipaleelle tulee 75. Kokonaisuutena matkaan meni reilu pari tuntia, koska noin 45 minuuttia vietimme Montenegron-Kroatian raja-asemalla. Itse passien ja auton paperien tarkistus sujui hyvin nopeasti, mutta jostain syystä autojonot liikkuivat melko hitaasti.

Tällä kertaa ylitimme Kotorinlahden lossilla. Tällä tavoin säästimme aikaa varmasti reilun tunnin verran. Lautta kulkee Lepetanesta Kamenariin, maksaa 4,50 € per auto ja ylitys taittuu reilussa 5 minuutissa. Liikennettä oli aika paljon, olihan lauantai-aamupäivä, mutta losseja kulki nonstoppina eikä odotusaikaa ollut kuin korkeintaan vartin verran.

Meidän matkaamme pidensi hieman lentokoneiden bongaus. Olimme aiemmin nähneet, kuinka lentokone laskeutui aivan ajotien päältä Tivatin kentälle ja koska olen aina rakastanut lentokoneita, pitihän tuo näky yrittää bongata uudelleen ja saada siitä videokuvaa tällä kertaa. Ei ihan yksinkertainen homma, koska Tivatin kenttä ei ole niitä vilkasliikenteisimpiä. Jouduimme ajamaan pariin kertaan edestakaisin, kunnes löysimme tien sivusta mukavan parkkipaikan, josta bongailu sujui kätevästi. Juuri, kun olimme luovuttaa, näimme koneen saapuvan kauempaa. Ja voi sitä ilon päivää, kun sain liikkuvaa kuvaa pään yläpuolella, matalalla lentävästä koneesta.

Perillä Cavtatissa olimme sopivasti puolenpäivän aikaan ja iloksemme huoneemme hotelli Cavtatissa olikin jo valmiina.
Saimme huoneen 7.kerroksesta ja näköalat olivat todella kauniit huoneen parvekkeelta. Hotelli sijaitsi osittain rinteessä ja ensimmäisen kerroksen kautta pääsi suoraan rantakadulle, missä sijaitsi runsaasti mukavia, pieniä ravintoloita.

Näkymät parvekkeelta Cavtatissa

Hotelli oli erittäin miellyttävä kolmen tähden kokemus. Ei luksusta, mutta rentoa oleskelua loistavalla sijainnilla. Hotellin uima-altaalta viidennestä kerroksesta avautuivat upeat näkymät Cavtatinlahdelle. Allasalue oli tosin aika pieni ja aurinkotuolit hyvin varattuja jo näin sesongin alkaessa.

Hotelli Cavtatin edustalla oli myös betonitasanne, jossa oli aurinkotuoleja ja portaat, joita pitkin pääsi mereen viilentelemään.

Cavtatissa ruokailimme Kabalero-pizzeriassa sekä Ciparis-ravintolassa. Molemmat (kuten hyvin moni muukin Cavtatin ravintola) mainostaa olevansa kymmeniä vuosia toiminut perheyritys. Se on helppo uskoa, koska palvelu oli kaikissa käymissämme ravintoloissa erittäin henkilökohtaista ja ystävällistä ja ruoka kotitekoisen makuista sen positiivisessa mielessä. Ciparis sijaitsee aivan poukaman toisessa päässä, mutta ehdottomasti kävelymatkan arvoinen.

Kabaleron nimikkopizza "Kabalero"

Kaiken kalan syömisen jälkeen teki mieli pihviä. Cipariksen lihalautanen kahdelle oli oiva valinta tähän nälkään.

Teimme paljon kävelyretkiä lähialueille. Seurasimme mm. "Racic mausoleumin" kylttejä ylös kukkulalle. Onneksi teimme niin, koska paikka oli todella kaunis! Vaaleita marmorisia hautakiviä, joista osassa vainajan kuva ja paljon kauniita kukkia. Myös täältä avautuivat todella kauniit näkymät useaan eri suuntaan sekä Cavtatiin että merelle. Suosittelen ehdottomasti poikkeamaan, jos matka käy Cavtatiin!

Cavtat sijaitsee Dubrovnikin kupeessa, mutta tällä kertaa emme malttaneet lähteä käymään siellä. Aiemmalta reissulta kuitenkin tiedän, että sen marmorikadut ja upeat maisemat vanhankaupungin muurin päältä ovat ehdottomasti näkemisen arvoisia! Cavtatista pääsee Dubrovnikiin joko paikallisbussilla nro 10 tai meritse useilla eri aluksilla ja venetakseilla.

Cavtatin etuna on lentokentän läheisyys. Hotellilta ajoi kentälle vain noin vartin. Vuokra-auton palautus sujui myös yhtä nopeasti kuin nouto viikkoa aikaisemmin. Iso peukku Easy rentille!

Lentokentän läheisyys aiheutti muuten myös sen, että puolet ajasta seisoin niska kenossa taivaalle tuijotellen. Suurin osa koneista laskeutui juuri hotellimme yläpuolelta ja sekös minua ilahdutti. :)