Iloisten ihmisten Irlanti

Deas bualadh leat eli hauska tavata iirin kielellä!

Ja todellakin oli hauska tavata uusi tuttavuus, Irlanti! En tiedä kuinka olemme onnistuneetkin välttämään tämän näinkin lähellä sijaitsevan vihreän saaren. Onneksi tilanteeseen tuli nyt korjaus ja vietimme neljä päivää Dubilinissa.  Aikainen aamulento mennessä ja iltalento paluussa antoi kolmen yön reissulle neljä kokonaista päivää tutustua Dubliniin ja lähiympäristöön.

Näkymä laskeuduttaessa Dubliniin

Lentokentältä on todella helppo siirtyä keskustaan. Itse ostimme jo netistä etukäteen Airlink 747 bussiliput, 

11 euroa per henkilö/menopaluu. Paikan päällä ostettuna os lippu yhteensuuntaan maksaa 7 € ja menopaluu 12 € paikan päältä ostettuna. Toki muitakin vaihtoehtoja löytyy, mutta ainakin Airlink oikaisee tunnelin kautta ja keskustaan pääsee noin puolessa tunnissa. Lisätietoja lentokenttäkuljetuksista löytyy täältä.

Meidän ensimmäinen iltamme kului hotellimme vieressä sijainneessa Murrays-baarissa. Tämä siitä syystä, että formulafaneina halusimme nähdä USA:n osakilpailun livenä. Kyllähän meille Austinin kisa näytettiin isolta screeniltä, mutta ketään muuta se ei sitten kiinnostanutkaan. Ihan keskenämme saimme jännittää ja hihkua kauden ensimmäistä suomalaisvoittoa! Kaikki muut seurasivat jalkapallomatsia ja sen vuoksi kaiuttimistakin tuli vain futisselostus ja meiltä jäi Maamme-laulu kuulematta. Mutta olipahan jännä kisa ja kyllä pubin muut asiakkaat välillä vilkuilivat meitä kummissaan, kun hurrasimme Kimi Räikkösen suorituksille. Baarimikkokin pudisteli päätään ja totesi, ettei tuossa ole mitään järkeä, kun ajetaan vaan ympyrää. Ehkä niin, mutta huvinsa kullakin.

Moni suosittelee majoituksen ottamista joen eteläpuolelta. Me varasimme kuitenkin Riu Plaza Greshamin joen pohjoispuolelta, koska saimme sinne hyvän tarjouksen. En yleensä pidä näin isoista ketjuhotelleista eikä tämäkään varsinaisesti kodikas ollut, mutta hotellin sijainti oli meille erittäin hyvä. Retkibussi lähti lähes oven edestä, Airlink pysähtyi kulman takana, Connollyn juna-asemalle käveli kymmenessä minuutissa, ostospaikkoja oli runsaasti lähellä eikä Temple Barin viihdealueellekaan ollut matkaa kuin kilometrin verran. Omaan makuuni Temple Barin alue oli ehkä jopa hieman liian vilkas ja kovaääninen. Toki Temple Barissa voi olla varma, että pääsee kuulemaan irlantilaista livemusiikkia ja porukkaa on pubi pullollaan, oli sitten maanantai tai viikonloppu.

Hotellin julkisivu O´Connell Streetille

Tynnyreitä Guinness Storehousessa.

Meillä kävi hyvä säkä säiden suhteen. Dublinissa tuppaa ilmeisesti satamaan melko usein, mutta meitä helli aurinko lähes koko ajan. No, saapumispäivänä satoi ajoittain, mutta silloin suuntasimmekin Guinness Storehouseen katselemaan kuinka tätä kuuluisaa olutta tehdään. Samalla opimme myös paljon ko. oluen taustoista ja historiasta. Kierroksen lopuksi pääsimme nauttimaan tuopilliset tuota kuuluisaa olutta ylimmän kerroksen Gravity-baarissa. Sieltä avautui 360 asteen upeat näkymät yli Dublinin kattojen. 

Maanantaiaamun aloitimme irlantilaisella aamiaisella - ja millaisella aamiaisella! Ainakin Gresham-hotellin aamiainen oli aivan mieletön! Tarjolla oli ihan kaikkea, mitä kuvitella saattaa ja vähän sellaistakin, mitä en osannut odottaa tai kuvitella. Perinteisten hedelmien, jugurtin, puuron, juustojen, leikkeleiden, kananmunien, makkaroiden, croissanttien, nutellan ja leipien lisäksi maistelimme valkoista ja mustaa puddingia, hieman mustaamakkaraa muistuttavia palleroita. Tykkäsin! 

Tästä päästäänkin sujuvasti ruokailuun. Me emme tällä reissulla varailleet pöytiä mistään ennakkoon vaan syötiin silloin, kun oli nälkä, siellä, minkä kohdalla satuimme silloin olemaan. Aika usein oltiin pubin kohdalla, koska niitä Irlannissa riittää. Niinpä söimmekin pääosin pubiruokaa,jossa sinänsä ei ollut mitään moittimista, päinvastoin. Testasimme paikalliset erikoisuudet; kalamuhennoksen, lihapadan ja Guinness Pien. Alueella on paljon lammasfarmeja ja koska merikin on lähellä, myös tuoretta kalaa on saatavilla. Erityisen paljon pidin juuri tuosta chowderista eli muhennoksesta. Sen koostumus hieman vaihteli pubista toiseen, mutta eniten sitä voisi kuvailla suomalaiseksi paksuhkoksi lohikeitoksi. Useimmiten se sisälsi ainakin lohta, mutta usein myös äyriäisiä. Guinness Pie taas oli pitkään haudutettua lammas-vihannespataa uunimuusilla kuorrutettuna. Näiden kylkeen nautittiin usein pint  tai half pint of Guinness. 

Magigansin Guinness Cottage Pie

Chowder

Guinness-tuoppeja valmiiksi valutettuina

Temple Barin kuuluisin pubi jouluvaloissa

Temple Barissa saa nauttia livemusiikista viikon jokaisena päivänä

Hanaoluita löytyi varmasti jokaiseen makuun. 

Howthin juna-asema

Teimme matkan aikana kaksi eri reissua Dublinin ulkopuolelle. Paikallisella DART-junalla suuntasimme meren rantaan, Howthiin. Matka kesti vajaan puoli tuntia. Ihana pieni kalastajakylä! Meren rannalla, kallioiden päällä menee useampikin eripituinen kävelyreitti, joista saa lisätietoa ja karttoja paikallisesta infopisteestä. Näkymät kalliolta merelle ja majakalle olivat häikäisevän upeita! Aurinko paistoi ja meri välkkyi turkoosina. Lisänä vielä syksyn ruskan värit.

Howth

Howth

Hiljaisia olivat nämä kaverit

Abbey Tavern 

Junia Connollyn aseman ja Howthin välillä meni noin kymmenen minuutin välein ja lippu maksoi 3,30 euroa per henkilö yhteen suuntaan. Howthissa muuten nautin ehkä loman herkullisimman chowderin. Tämä tarjoiltiin Abbey Tavern-nimisessä pubissa. Osuimme kohdalle ihan sattumalta, mutta myöhemmin huomasin sen pitävän kärkipaikkaa Tripadvisorissa Howthin ravintoloista. Eikä ihme, sillä sinivalkoiseksi maalattu Abbey Tavern oli kauniin näköinen,  ja myös palvelu ja ruoka olivat erinomaisia. 

Se toinen reissu taas suuntautui Glendoloughiin ja Wicklown vuorille. Ostimme puolipäiväretken Paddywagonilta. Matka taittui nykyaikaisella pikkubussilla ja asiantuntevan oppaan selostuksella. Myös wifi toimi hyvin bussissa. Tälle reissulle sattui suht tuulinen päivä, joten hatusta ja kaverista sai pitää kiinni, kun ihailimme Guinnesin järveä ylhäältä vuoristosta. 

Guinnessin järvi Wicklow-vuorilla

Glendolough tarkoittaa suomeksi kahden järven laaksoa. Sinne ajaa Dublinista noin tunnin. Alueella voi tehdä muutaman kilometrin kävelykierroksen ja ihailla keskiaikaisen luostarin raunioita ja ikivanhoja hautakiviä.  Kylässä on myös yksi hotelli ja sen yhteydessä ravintola. Pientä purtavaa saa myös alueella olevista kojuista, joissa myydään hodareita, hampurilaisia, ranskalaisia ja pientä makeaa.

Glendalough´n lampaita

Glendalough

Glendalough´n hautausmaa

Jonkin verran teimme Dublinissa ostoksia. Harvinaista kyllä, mies innostui shoppailemaan innokkaammin kuin minä. Ihan hyvä niin, koska häntä kovin harvoin saa vaateostoksille. Nyt on ainakin golfvaatetus kunnossa. Tästä on kiittäminen Dunnes Storea, jolla on laadukas ja kohtuuhintainen golfmallisto. Nimetty paikallisen golfarin, Padraig Harringtonin mukaan.  Dublinista löytyy myös Penney´s, joka tunnetaan muualla maailmassa paremmin Primarkina. Valtavat määrät edullista tavaraa ja aina täynnä asiakkaita. Ehkä hiukan ahdistava paikka omasta mielestäni johtuen juuri ihmispaljoudesta ja tavarakaaoksesta.

Kyltit Dublinissa ovat sekä iiriksi että englanniksi

Brown Thomasin luksustavaratalo Grafton Streetillä

Yksi Dublinin Dunnes Stores-liikkeistä Grafton Streetillä

St Stephens shopping center

Grafton Streetin kävelykatu

Grafton Streetillä ja sen ympäristöstä löytyvät kaikki kansainväliset ketjut, kuten Topshop, Aldo, H&M, Tommy Hilfiger sekä upeat tavaratalot, kuten Brown Thomas. Toki Dublinista löytyy myös luksusliikkeitä, tästä esimerkkinä Louis Vitton. Muita tunnettuja ostoskatuja ovat joen pohjoispuolella sijaitsevat 
Henry´s Street ja Talbot Street.

Dublinissa ei voi käydä vierailematta Trinity Collegessa. Kyseisen oppilaitoksen rakennutti Elisabet I ja se on täydellinen kopio Oxfordin yliopistosta. Valtavalle sisäpihalle pääsee kurkistamaan kulisseihin ja tarjolla on myös opastettuja kierroksia 14 euron hintaan. Tien toisella puolella sijaitsee vähintäänkin yhtä upea Irlannin pankin rakennus.

'

Merrion Squaren puistosta löytyy Oscar Wilden patsas. Siinä kuuluisa runoilija ja näytelmäkirjailija makoilee rennosti kiven päällä. Merrion Squaren ympäristössä on asuntoja, joiden ulko-ovet hehkuvat kaikissa sateenkaaren väreissä. Alueelle kannattaa ehdottomasti mennä kävelemään jo pelkästään näiden ovien vuoksi!

St. Stephen´s Green alkaa heti Grafton streetiltä. Suuri holvikaari kutsuu vierailemaan puistoon, jossa on mm. kauniita istutuksia ja joutsenlampi. 

St. Stephens Greenin joutsen

Phoenix Park kaupungin laidalla on Euroopan suurimpia puistoja. Sen sanotaan olevan kaksi kertaa New Yorkin keskuspuiston kokoinen ja siellä sijaitsee mm. Dublinin eläinpuisto.

Niin, ja siitä aamupuurosta: irlantilaiset lisäävät puuroonsa(kin) viskiä!  Meidän hotellin aamupalaltakin löytyi puurokattilan vierestä sekä pullo viskiä että pullo Baileysiä ja ahkerassa käytössä näyttivät olevan. Eipä tuo sitten ole ihmekään, että ihmisiä hymyilyttää ja ihana irlantilainen musiikki soi kaikkialla!

"For your porridge please"

Olihan sitä testattava! Ei hullumpaa. 

Yhteenvetona:
- Lentoaika Helsingistä Dubliniin on lyhyt, n. 3 h ja viikottaisia yhteyksiä on paljon. Suoraan lentävät Finnair ja Norwegian. 
- julkinen liikenne on järjestetty todella hyvin 
- opasteet joka paikasssa erittäin hyviä -> ei päässyt eksymään matkalla pubissa toilettiin tai kadulla nähtävyyksiin
- suht edullinen hintataso
- ilmainen wifi oli lähes joka paikassa ja se jopa toimi nopeasti ja moitteettomasti
- Saarella on paljon kaunista maaseutua ja merenrantojen jylhät kalliot ovat näkemisen arvoisia
- paikallinen pubikulttuuri on rentoa ja iloista, se tempaa mukaansa jopa jäyhät suomalaiset
- Dublin on kivan kompakti kaupunki ja toisaalta vähän pidemmätkin matkat tulee käveltyä kuin huomaamatta, koska matkan varrella on koko ajan jotain mielenkiintoista nähtävää. Meille tuli neljän päivän aikana käveltyjä kilometrejä parisenkymmentä.

Liffey-joen yli kulkee lukuisia siltoja. Tässä yksi kuuluisimmista, Ha Penny Bridge.

Spire-torni on 120 m korkea ja sijaitsee O´Connelly Streetillä 

Ha Penny Street ja Liffey-joki

O´Connelly Streetin näkymää